Meloessa ei ole alttiina urbaanin maailman houkutuksille. Se on keino suojella itseään liialta stressiltä. Minulta meni kymmenen vuotta ennen kuin hoksasin, etteivät taidot kartu istumalla ikuisesti vain kanootin keulassa. Mieluummin joella kuin järvellä, mieluummin järvellä kuin merellä, mieluummin tyyntä kuin tuulta. Virtaava vesi kiehtoo ja kosken yläjuoksulla kutisee mukavasti vatsassa. Pieniä koskia vain. Avokanootti on kätevä jokiretkillä ja kevyt kanootti nousee pienikokoisen naisenkin hartioille helposti. Minut voi houkutella retkelle ihan mihin vaan, kunhan ei tarvitse kilpailla, ja kilpailuunkin kunhan se on melontaa ilman otsaryppyjä.

-Tiina eräkisojen "soppajohtaja"